1980- ja 1990-lukujen valtavat yleisömassat

Vuonna 1981 Jari Puikkonen voitti molemmat mäkikilpailut.

Vuonna 1982 Lahden hiihtostadionille valmistui moderni yleisurheilukenttä. Näin hiihtostadionista tuli lahtelaisen urheilun ympärivuotinen keskuspaikka.

Vuonna 1985 Salpausselän Kisojen ohjelmasta poistui varsinainen Salpausselän Hiihto eli miesten 50 kilometriä. Tämän jälkeen perinteinen kisa on käyty vain MM-kisoissa 1989 ja 2001.

Vuonna 1986 tuon ajan suomalaisen musiikin ykkösnimi Dingo kansoitti Suurhallin äärimilleen. Kisojen yleisöravintolaan pakkautui lauantai-iltana yli 13 000 kuuntelijaa.

Vuonna 1988 Matti Nykänen kasvatti Salpausselän voittojensa määrän peräti seitsemään voittamalla molemmat mäkikilpailut. Hän on toistaiseksi Salpausselän Kisojen kaikkien aikojen menestynein urheilija voittojen määrällä mitattuna.

Vuonna 1989 järjestetyt MM-hiihdot keräsivät Lahden Urheilukeskukseen yli 450 000 kisavierasta vajaan kahden viikon aikana. Yleisömäärä on suurin Salpausselällä koskaan käynyt.

Vuonna 1992 vasta 16-vuotias Toni Nieminen villitsi lahtelaisyleisön. Talouslamasta huolimatta yleisöä oli paikanpäällä lähes 120 000.

Vuonna 1994 Salpausselän Kisojen ohjelmasta puuttui poikkeuksellisesti kokonaan yhdistetyn maailmancup-kilpailut.

Vuonna 1995 Salpausselän Kisojen ohjelmassa oli uutuutena ns. torivitonen, joka lumen vähyyden takia jouduttiin perumaan. Latu olisi kulkenut Lahden ydinkeskustassa.

Vuonna 1997 Salpausselän Kisat järjestettiin Trondheimin MM-hiihtojen vuoksi kahdessa osassa – maastohiihdot tammikuussa, mäkihyppy ja yhdistetty perinteisellä paikalla maaliskuussa.