Kohti vuoden 1958 kolmansia Lahden MM-kilpailuja. 

Vuonna 1941 välirauhan kaudella järjestetyt kilpailut keräsivät Salpausselälle taas 417 kilpailijaa.

Vuonna 1942 Salpausselän Hiihtojen sijasta järjestettiin ns. pienoissalpausselkä, jonka mäkikilpailuun monet hyppääjistä tulivat suoraan rintamalta.

Vuonna 1945 Salpausselän Kisat palasivat normaalin päiväjärjestykseen sodan loputtua. Sotavuosina kilpailut järjestettiin SM-hiihtoina, joihin osa urheilijoista saapui suoraan rintamalta.

Vuonna 1947 perinteistä ilotulitusta varten lainattiin ilmavoimilta kaksi ilmatorjuntavalonheitintä ja hankittiin kansanhuoltoministeriöltä valopetrolin ja trasselin ostoluvat. Tuotoista LHS lahjoitti mm. 150.000 mk Kansanavulle. 

Vuonna 1948 kisoissa oli lajiuutuutena hiihtoesteratsastus SM-kilpailutasolla.

Vuonna 1949 Salpausselän Kisat saatiin vietyä läpi alueella riehuneesta myrskysäästä huolimatta.

Vuonna 1950 Suomen Hiihtoliitto tuli mukaan järjestämään Salpausselän Kisoja.

Vuonna 1951 kisaohjelmaa täydensivät kansainvälinen 4 x 10 km:n viesti sekä nuorten mäkikilpailu.

Vuonna 1952 Helsingin olympiahuuma näkyi jo Salpausselällä, jotka olivat yleisömenestys. Uutuuksina yleisölle esiteltiin ensikertaa sekuntikello sekä kisatytöt (kuvassa).

Vuonna 1954 suuret suomalaiset hiihtosankarit, kuten Veikko Hakulinen ja Heikki Hasu keräsivät kisamonttuun yli 96.000 maksanutta katsojaa

Vuonna 1955 Salpausselän Kisoissa oli ensimmäistä kertaa mukana Neuvostoliiton joukkue. Edellisen vuoden Falunin MM-kisoissa menestynyt joukkue jäi Selällä ilman voittoja.

Vuonna 1956 Salpausselän Kisoja leimasi yleislakko, josta huolimatta kymmenet tuhannet ihmiset saapuivat Salpausselälle.

Vuonna 1957 MM-hiihtojen esikisoissa Neuvostoliitto sai vihdoin ensimmäisen Salpausselän voittonsa. Hiihtostadionia oli uudistettu radikaalisti seuraavan vuoden MM-kisoja silmällä pitäen.

Vuonna 1958 järjestetyt Lahden kolmannet MM-hiihdot vetivät paikalle 204.591 katsojaa. Juhani Kärkisen voittamaa mäkikilpailua seurasi peräti 67.033 katsojaa. Kansainvälinen Hiihtoliitto totesi kisojen olleen parhaiten järjestetyt kilpailut siihen asti.

Vuonna 1959 radio sai rinnalleen uuden viestintävälineen. Suomalaiset pystyivät nyt ensimmäistä kertaa katsomaan kisoja myös televisiosta. 

Vuonna 1960 Salpausselän Kisoissa käytiin muiden kilpailujen ohessa Suomen ja Norjan välinen hiihtomaaottelu.